maanantai 10. kesäkuuta 2019

Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 78. Halikon kirkko

Halikon kirkko oli aivan huikealla paikalla, korkean mäen laella ja kirkon ympäristö oli laitettu kauniiksi. Koska ympäristö antoi odottaa paljon, niin en olisi malttanut odottaa, että pääsin sisälle. Samaa mahtavuutta ei kuitenkaan sisällä kohdannut.





Kirkon opas oli todella ystävällinen ja kertoi kaikista kirkon uudistusvaiheista ja aatelisista, jotka niihin uudistuksiin olivat vaikuttaneet. Tarinat olivat mielenkiintoisia. Kuten vaikka se, että miksi kirkon sisällä kulmissa oli maalattuna aika absurdin näköisiä pylväitä. Keskiajalla kirkon keskellä oli ollut pylväät, jotka sitten oli uudistusvaiheessa poistettu ja ne oli kuitenkin haluttu jättää muistoihin noilla pylväsmaalauksilla. Hyvä ajatus, mutta toteutus näytti kyllä oudolta.








Aina olisi hyvä tietää taustalla olevia tarinoita, se usein muuttaa ensivaikutelmaa. Halikon kirkossa oli haluttu säilyttää kirkon vanha viinikellari ja opas antoi kurkistaa sinne sisälle. En uskaltanut mennä aivan alas asti, mutta kurkistin sen verran, että hyvin oli tehty. Siitä kertoi jo sekin, että kun opas aukaisi kellarin luukun kannen, sieltä ei tullut sellaista kosteaa ja ummehtunutta hajua. Kyllä siellä oli aikamoisen määrän pystynyt viiniä säilyttämään.


Kellarihöyryistä selvittyäni katseeni vangitsi mielenkiintoinen alttarikaappi, joka esitti Neitsyt Mariaa ja kolmea kuningasta. Se oli luultavasti ns. Halikon mestarin työ 1500-luvun alusta. Kaappi on ollut upea väreiltään ja osin sitä näkyi vieläkin. Kuninkailla oli komeat hameet, vyöt, kruunut, hiukset ja parrat. Alttarikaappi vaikutti jopa nukketeatterimaiselta, joten oikeastaan odotti, että joku olisi pannut nuo "nuket" näyttelemään ja puhumaan. He olivat valmiissa asennoissa, ei puuttunut kuin vuorosanat. Jotka minun kuuluisi luultavasti tietää...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti