Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 17. Kalvolan sakaristo

Kuinka ihania paikkoja meillä onkaan! Kalvolan sakaristoakaan en olisi löytänyt ilman pientä etsintää, vaikka se lähes tien vieressä seisoikin. Koko hautausmaa on upealla paikalla ja aivan omanlaisensa tunnelmaltaan.

Viehättävästä tiiliportista kun käveli sisään hautausmaalle, oli kuin astuisi pieneen satumaailmaan. Kivisakaristo näytti pieneltä mökiltä, jonka ovesta odotti vanhan, partaisen ukon astuvan ulos minä hetkenä hyvänsä.

Uskallanko kurkata ikkunasta sisään? Hieman hämmentyneenä omasta mielikuvastani odotin hetken ennen kuin lähestyin ikkunaa. Sisällä oli penkki. Aivan kuin se odottaisi minua istumaan ja kertomaan huoleni. Ehkä asiani eivät kovin huonosti olekaan, kun ovi ei minulle auennut...  Huokaisin helpotuksesta ja naurahdin mielikuvalleni. Oli aika poistua satumaailmasta.

Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 16. Akaan sakaristo

Akaan sakaristo oli hienolla paikalla, pienellä mäellä keskellä keskustaa. Vaikka kivikirkkoa ei koskaan tähänkään rakennettu, pelkkä sakaristokin nousee ylväänä kohti taivasta. Aina vaan yhä uudestaan hämmästyn sitä, miten voimakkaasti nämä kivikirkot ja sakaristot minuun vaikuttavat. Kaikki muut asiat haihtuvat mielestä ja aistini herkistyvät äärimmilleen. Täällä tunsin maan joka kuhmun jalkojeni alla, kuulin menneen elämän äänet ja koskettaessani kiviseinää tunsin kuin joku koskettaisi minua takaisin. Uskomaton fiilis!

Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 15. Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko

Vesisateessa astelin Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon ovea kohti. Ovi oli auki ja sisältä kuului Eino Leinon runoutta lausuttuna. Oikeasti kirkko ei ollut auki, mutta ystävälliset runonlausujat antoivat minun katsella rauhassa ympäriinsä samalla kun he harjoittelivat.

It was raining when I walked into the Church of Lempäälä which is dedicated to St. Birgitta. The door was open and inside I heard the read poetry by Eino Leino. The church wasn't really open but the friendly reciters let me in. And there wasn't much medieval items left, only the crucifix hanging over the altar.

Kirkko muutettiin ristikirkoksi 1830-luvulla ja silloin jokaiseen ristisakaraan avattiin neliapilaikkunat, jotka kiinnittivätkin heti huomioni. Yllättävän hyvin ne sopivat keskiaikaisiin muureihin. Täällä ei paljoa keskiaikaista esineistöä ollut jäljellä, vain alttarin yläpuolella oleva krusifiksi. Kirkossa oli jännästi yhdistetty uutta muotoa vanhaan ja kiviset päädyt oli jätetty rosoisiksi ja maalattu valkoisiksi. Niissä piili tämän kirkon viehätys. Rosoista kauneutta.