Finding locations can from time to time be quite an adventure. Finally, I found the sacristy of Tyrväntö hidden amongst very beautiful trees and plantings.
Puiden keskeltä siinsi oven yläpuolella oleva ristikuvio ja ovi oli kutsuvasti auki. Uskaltauduin astumaan sisälle ja olin keskellä kolkkoa ja tyhjää sakaristoa. Ei mitään maalauksia eikä esineitä. Seinän matalassa syvennyksessä voin nähdä pidetyn tärkeitä kirjoja, joita kynttilänvalossa oli luettu samalla kun syystuuli oli kolkuttanut upeaa puuovea päästääkseen viileytensä sisälle. Palelen.
From the middle of the trees I saw the cross above the doorway, and the doors were temptingly open. I dared to step inside, and found myself in the middle of a bleak and empty sacristy. No paintings nor items. I saw the shallow recess in the wall, which used to hold books that have been read in the candlelight while the autumn wind knocked on the magnificient wooden door to let its chillness inside. I shivered.
Sisäkuvat eivät onnistuneet valitettavasti, mutta kaunis kuvaus paikasta vuodelta 1807 on Carl Gustaf Ramsayn matkapäiväkirjasta:
"Oli iltahetki kun meidät vietiin muinaisen Tyrvännön kappelin raunioille, jotka sijaitsevat mäellä eräällä pitkällä niemellä. Sakaristo oli vielä koskemattomana jäljellä, vain merkkejä näkyi ajan hampaasta. Siihen oli eräs vanha eukko tehnyt yksinäisen asumuksensa. Mutta kaunein maisema, jonka silmin voi nähdä, kiinnitti minut ihastuneena tähän paikkaan. Haluttomana lähdin täältä, joitakin kertoja palasin samaan pisteeseen nähdäkseni vielä kerran sen, jota en ehkä pian uudelleen näkisi - joitakin vanhoja latoja oli etualalla ja niiden seinät rajasivat tämän pienen mutta jumalaisen taulun."
( Ramsay Carl Gustaf, Matkapäiväkirja 1807: matka eteläisessä Suomessa, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1999, s. 52)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti