sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 75. Lemlandin kirkko

En voi lakata ihastelemasta Ahvenanmaan kirkkojen upeutta, joka eroaa mantereen kirkoista siinä, että ne eivät ole harmaakivikirkkoja, vaan paikallisesta punagraniitista tehtyjä. Niiden pinta oli minun silmiini hyvin maalauksellinen, varsinkin silloin kun seinää vielä osittain peitti valkoinen kalkkilaasti, niin kun Lemlandin kirkossa.


Kirkko oli hyvin erikoislaatuinen sisältä. Maalaukset, jotka olivat alun perin olleet kolmessa kerroksessa, olivat huikeita. Ne olivat kyllä yksiä vaikuttavimpia maalauksia, mitä noissa kirkoissa olin nähnyt. Niissä oli todella selkeitä kuvia, upealla tyylillä tehtyjä ja mahtava väripaletti kelta- ja ruskeasävyjä! Tarina ei kertonut, olivatko värit muuttuneet aikojen kuluessa vai olivatko vielä alkuperäisiä. Upeita joka tapauksessa.





Kuinka mahtavalta kuori olikaan näyttänyt keskiajalla kokonaan maalattuine seinineen ja tuoreine väreineen. Oli jotenkin kaihoisaa ajatella, minkälaisen taiteen keskellä keskiajalla oli eletty. Ja vaikka kirkossa oli sisällä vain tasainen valkoinen lautakatto, se ei muuttanut tunnelmaa, vaan ehkä jopa korosti tuota kuvamaailmaa. Herkkyyttä tilaan toi sakariston oviaukossa kiemurteleva köynnöskoristelu. Hieno kokemus!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti