Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 81. Mikkelin kivisakasti

Sysmästä jatkoin bussilla Mikkelin kivisakastia katsomaan. Vaikka olin monta, monta kertaa kulkenut tuon hauskasti tien keskelle jäävän kivisakastin ohi, sisälle en ollut ennen poikennut. Nykyään se on pieni kirkkomuseo, jonne on kerätty esineistöä lähiseurakunnilta ja monelta vuosisadalta. Ehkä jo ruosteisiakin ja osin rikkinäisiä, mutta silti säilyneitä.

Mietitytti kyllä, miksi tie kulki sakastin molemmin puolin, eikä vaan toista laitaa. Ainakin se oli ainutlaatuista! Historiaa arvostavia kansalaisia oli jälleen kiitettävä siitä, että sakasti oli edelleen ylipäätään olemassa, sillä esitteen  mukaan 1800-luvun puolivälissä kuvernööri aikoi purkaa rappeutuneen sakastin, mutta seurakuntalaiset valittivat senaattiin ja saivat pitää sakastinsa.

Se oli lumoava ulkoapäin ja mielenkiintoinen museo sisältä. Aivan loistava yhdistelmä pitämään sakastia hengissä. Vieraskirjassakin oli komea rivi ulkomaalaisten nimiä, joten ei huono kesätyö opaspojalla.