Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 83. Mustasaaren kirkon rauniot

Mustasaaren kirkon rauniot olivat vanhan Vaasan alueella, jossa kirkko tuhoutui 1852 kaupungin palossa. Jäljellä oli vain upeat ja massiiviset rauniot. Kirkon suuruus hämmästytti ja sisällä voi edelleen aistia hartaan tunnelman. Joillakin paikoilla se vaan säilyi.

Pysähdyin keskelle kirkkoa ja näin ja tunsin muurit ympärilläni. Ikkuna-aukoista näkyi sininen taivas ja hennosti tuulessa heiluvat oksat. Linnut liitelivät muurien yläpuolella ja antoivat minun rauhassa nauttia hetkestäni. Yksinäinen vadelmapensaskin oli päättänyt kasvaa korkealla muurista lähtevällä kielekkeellä. Sisua ja rohkeutta siltä ei ainakaan puuttunut. Vaikuttava kokemus!

Noidista ja paholaisista liikkui paljon juttuja tosielämässäkin ja käräjille jouduttiin mitä ihmeellisempien syiden vuoksi. Mustasaaresta kerrotaan seuraavaa:

"Maastamme tunnetaan pari tapausta, joissa nainen on nimennyt lapsensa isäksi paholaisen. Yksi sellainen tuli ilmi Mustasaaren käräjillä vuonna 1675, kun talonpoika Anders Olofsson epäili vaimonsa Margeta Kristoffersdotterin synnyttäneen lapsen ja polttaneen sen saunan uunissa. Musertavien todisteiden edessä Margeta myönsi teon, mutta väitti sitten yllättäen, että lapsen isä oli paholainen. Koiranhahmoinen paholainen oli ollut läsnä myös lapsen synnytyksessä. Margeta osoittautui paholaisen liittolaiseksi ja hän ilmiantoi useita muita noitasapatinkävijöitä. Pyöveli Heikki Hakalainen mestasi hänet elokuussa 1675."
(Nenonen Marko, Kervinen Timo, "Synnin palkka on kuolema, Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla", Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1994, s.64)