Sata tarinaa keskiaikaisista kivikirkoistamme: 71. Saltvikin kirkko

Seuraavaksi Ahvenanmaalla menin katsomaan Saltvikin kirkkoa. Se seisoi paikalla, josta oli löydetty viikinkiasutusta ja siksi lähellä pidetään joka kesä viikinkimarkkinat. Harmi, että en pääse silloin paikalle. Kirkon ovi oli hieman raollaan, joten astuin rohkeasti sisään. Seiniltä löytyi mielenkiintoisia kuva-aiheiden pätkiä, mutta ne olivat hyvin katkonaisia ja niistä oli vaikea saada selvää. Sakariston ovea puolestaan reunusti upeat koristekuviot, jotka korostivat muutenkin upeaa oviaukkoa entisestään. Näki, että sakariston ovi oli tärkeä ovi.

Kirkon yksi mielenkiintoinen yksityiskohta oli tornin seinällä. Se oli upea ja valtava maalaus, joka oli tehty puulle 1658-1660 ja siinä kuvattiin Pyhää Yrjänää ja Prinsessaa. Maalaus oli vaikuttava! Huoneen hämärä valaistus teki sen kuvaamisen mahdottomaksi ja se oli ehkä maalauksen onni. En usko, että mikään valokuva antaisikaan maalaukselle oikeutta, sillä sen herkkyys piili juuri tuossa haavoittuvaisessa olemuksessa.

Yhtä herkkä oli kirkon ulkopuolelta, asehuoneen oven yläpuolelta löytyvä amoriini. Se oli hiekkakivestä tehty ja ilmeisesti 1600-luvulla kirkon seinään muurattu. Harvinainen näky meidän kirkoissamme. Siitä Emil Nervander kertoo pienen tarinan:

"Oven yläpuolella on muurattuna katkelma kaunista koristetta linnanportista, ehkä Kastelholman vanhasta linnasta. Tämä hiekkakivestä veistetty kuva esittää hedelmiä käsissään pitävää amoriinia, mutta paikkakunnan perimätieto väittää, että veitikka esittää poikalasta, joka joskus maailmassa on varastanut hedelmiä ja jonka kuva, rangaistuksena näpistelystä, on tullut muille varoitukseksi sijoitetuksi tähän julkiseen paikkaan."
(Nervander Emil, "Kesämatkoja Suomessa, Ahvenanmaalla ja Turun seudulla", WS Bookwell Oy, Porvoo 2010, s. 132)

Kaunis puinen Golgata-aiheinen alttarikaappi seisoi sivuseinällä. Pääosaa kuitenkin näytteli myöhempi Mathias Reimanin barokkityylinen alttarilaite alttarin yläpuolella ja tuon Reimanin teoksen sanotaankin kuuluvan Suomen hienoimpiin.

Ihmettelin, voiko yhdestä kirkosta löytyä noin monta taiteellisesti erilaista ja arvokasta teosta, sillä myös kirkon kasteallas eli funtti 1200-luvun puolivälistä oli todella kaunis. Sen punaisen ja harmaan kalkkikiven yhdistelmä ja goottilainen nelilehti-muoto olivat todellista huippumuotoilua ja käsityötaitoa vailla vertaa. Usein ei tule ajatelleeksi, että muotoilu on ollut tekijöille tärkeää aina. Sitä ei ole välttämättä tehty esteettistä kokemista varten tietoisesti, mutta sen kautta on varmasti saatu hengelliseen kokemiseen syvempi merkitys. Kaikki yksityiskohdat ovat tarkoin harkittuja ja kokonaisuudesta tulee suurta, kaunista ja koskettavaa. Siitä tulee elämys.